Catchy Beat Blogi

Steppilautatreeni on askellusta hyödyntävä kuntoilumuoto, joka on alunperin kehitetty Yhdysvalloissa 1980-luvun lopulla. Tämän treenimuodon kehitti Gin Miller yhteistyössä Reebok- yhtiön kanssa. Miller etsi tapaa kuntouttaa polvivammaansa astumalla korokkeelle ja alas. Tämän tuloksena syntyi step aerobics, jossa hyödynnetään säädettävää steppilautaa hapenottokyvyn ja lihaskunnon treenaamiseen. Treeni tehdään musiikin tahdissa. Lajista tuli 1990- luvulla suosittua. Alunperin laji on ollut koreografinen jumppa mutta ajan kuluessa siitä on kehittynyt erilaisia versioita. Myös monet ammattiurheilijat hyödyntävät nykyään steppilautaa harjoittelussaan. Sen avulla pystyy tekemään mm. erilaisia koordinaatio-, nopeus- ja voimaharjoitteita. Hämeenlinnan Tanssi- ja Liikuntakeskuksella on kaksi pelkästään steppilautatunneiksi luokiteltavaa jumppaa, StepDanceMix alkeet ja StepDancemix jatko. Molempia jumppia ohjaa Noora Virtanen. Tunnin nimi on vaihtunut viime aikoina muutamaankin kertaan, ollen en

Salin keskellä komeilee balettitankokehikko, jonka ympärille on kokoontunut ryhmä eri-ikäisiä treenaajia. Ihmiset rupattelevat iloisesti keskenään ja tunnelma on hyvä. Huomionarvoista on, että kenelläkään ei ole treenikenkiä, vaikka kyse on ryhmäliikuntatunnista! Osalla jumppaajista on jaloissaan pilatessukat ja toisilla tavalliset nilkkasukat. Kaikilla on tangon vieressä oma juomapullo, sekä pienet käsipainot, jotka ohjaaja on neuvonut nappaamaan mukaan saliin tultaessa. Osallistujat asettuvat seisomaan lantionlevyiseen paralel-asentoon tankoon päin, ottavat kevyen otteen tangosta, ojentavat itsensä ryhdikkääseen asentoon, ja hiljentyvät kuuntelemaan ohjaajan ohjeita. Musiikki alkaa soimaan. Hämeenlinnan Tanssi- ja Liikuntakeskuksella on alkanut Barre-tunti! Barre pohjautuu tanssija Lotte Berkin kehittämään metodiin, jossa tanssin hyödyt tuotiin ryhmäliikuntaan. " Treenaa itsellesi tanssijan vartalo treenaamatta tanssia." Barre on koko kehon treeni, jossa erityisesti pakarat, reidet j

Venyttelyn pitäisi kuulua jokaisen kuntoilijan harjoitteluun, ja siitä olisi hyötyä myös heille, joiden liikkuminen rajoittuu arkisten askareiden hoitamiseen. Venyttelyn avulla pyritään ehkäisemään vammojen syntymistä, nopeuttamaan palautumista ja tietenkin parantamaan urheilusuoritusta. Venyttelyn avulla pyritään palauttamaan lihakset lepopituuteen ja vähentämään lihasjännitystä, jolloin koko keho saadaan tuntumaan rennommalta. Venyttelyn avulla lihakset saadaan toimimaan tehokkaammin, niiden liikenopeus ja voimantuotto kasvavat sekä lihasten kimmoisuus säilyy. Venyttelyn avulla liikkuminen helpottuu ja koordinaatio paranee. ( Forsman & Lampinen, 440) Kilpaurheilija venyttelee lähes varmasti osana harjoitteluaan mutta kuntoilija saattaa jättää tekemättä säännölliset venyttelyharjoitukset. Kuntoilijan venyttelyaktiivisuus on monesti kiinni harrastettavan liikunnan luonteesta. Mikäli harrastettava liikunta ei pidä sisällään venyttelyharjoituksia, on syytä tehdä venyttelystä oma harjoitu

Kehomme tarvitsee monipuolista liikuntaa toimiakseen kunnolla. Ikääntyminen ja vuosien varrella koetut erilaiset tuki- ja liikuntaelinten vammat ja sairaudet heikentävät ihmisen toimintakykyä. Ikääntyessä menetämme lihasmassaa mutta samalla rasvakudoksen määrä monella kasvaa. Kun kehomme paino pysyy samana rasvan lisääntyessä, mutta meillä on lihaksia vähemmän kuljettamaan itseämme paikasta toiseen, tulee liikkumisesta raskaampaa. Tarvitsemme lihasvoimaa arkisissa askareissa, kuten kauppakassien kantamisessa tai vaikkapa lumitöitä tehdessämme. On tärkeää ylläpitää, ja mieluummin kehittää varsinkin alaraajojen ja keskivartalon lihaksistoa, sekä harjoittaa puristusvoimaa käsissämme. Vuosien myötä myös hermo-lihasjärjestelmämme kokee muutoksia. Motorinen kuntomme heikkenee. Reaktiokykymme hidastuu ja heikosta tasapainosta tulee terveysriski! Fyysisellä aktiivisuudella voidaan hidastaa näitäkin ikääntymisen aiheuttamia muutoksia kehossamme. Tuki- ja liikuntaelimistöä, sekä motorista kuntoa

Nykytanssi on kehittynyt modernin tanssin pohjalta ja tänä päivänä se ottaa paljon vaikutteita myös muusta taiteesta ja muista tanssityyleistä. Aikanaan moderni tanssi kehitettiin vastapainoksi klassisen baletin kurinalaisuudelle. Suuressa roolissa oli halu vapauttaa tanssia. Lähtökohtana oli myös kehittää terveellisempi ja luonnollisempi tapa liikkua. Nykytanssi on eri tanssilajien lisäksi ottanut vaikutteita kamppailulajeista. Liikkeitä pyritään tekemään mahdollisimman luonnollisilla liikeradoilla ja voimaa käyttämään mahdollisimman optimaalisella tavalla. Tanssijan omalla luovuudella ja improvisaatiolla on iso merkitys nykytanssissa! Hämeenlinnan Tanssi- ja Liikuntakeskuksella opetetaan tällä hetkellä nykytanssia kahdelle ryhmälle. Lasten ja nuorten (10-14v) nykytanssitunnit pidetään maanantaisin Vanajantien salilla ja Aikuisten nykytanssi-ryhmä (15v+) kokoontuu torstaisin Makasiinilla. Kumpaankin ryhmään mahtuu uusia harrastajia! Lasten ja nuorten nykytanssia opettaa Iiris Peuranie